lauantai 9. maaliskuuta 2013

Väsynyt mutta onnellinen

Mansikka margariittoja tuli nautittua yks jos toinenkin.... ja hyviä oli :)

Kotiin ollaan siis palattu väsyneenä mutta onnellisena erittäin antoisan ja mukavan koulutusreissun jälkeen. Tupakkalakkokin piti, vaikka totuuden nimissä pakko myöntää että pari kertaa teki todella tiukkaa.
Olen kuitenkin nyt erittäin ylpeä itsestäni. Jos pystyn olemaan polttamatta laivalla
(ja vielä ilman nikotiinilaastareiden tukea), pystyn siihen ihan missä vaan. Oli myös aika huikea fiilis kun vastasin -"lähdetkö tupakalle" kysymykseen
-"ei kiitos, en polta!!!" JIPIII... minä siis todellakaan en polta... lostavaa!!!!

Minulla tosiaan kävi lähtiessä sellainen pikku vahinko, että olin epähuomiossa ottanut tyhjän nikotiinilaastari laatikon reissuun mukaan... pieni paniikki siinä sitten tuli, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin.

Tukholmassa, kevät oli jo paljon pidemällä ja aurinko lämmitti mukavasti. Minulla oli tosiaan ihan hirmuisen hauskaa ja oikeasti pitkästä aikaa saattoi olla jonkin sortin sähköäkin ilmassa... (jos ymmärrätte mitä tarkoitan).


Hyvää ruokaa, huippuluokan seuraa, naurua, laulua ja tanssia.... mitä sitä muuta olisi voinut edes toivoa?
Koulutuskin oli todella hyvä ja opin taas paljon uutta.... kaiken kaikkiaan siis ihan huippu reissu.

Ihanaa ruokaa tuli syötyä.... ja mikä parasta. Itse ei tarvinnut kokata eikä tiskata :)


Harmikseni kameran kanssa kävi pieni vahinko joten kuvat reissulta jäivät muutamaan huonohkoon otokseen, mikä harmittaa hiukan, mutta eihän sille mitään mahda. Tämä on vain elämää ja pääseehän sinne Tukholmaan uudelleen. Oikeastaan taidankin varata uuden reissun ihan heti.

Gröna Lundin... tuonne palaan kyllä kesällä kera lapsien. Se on varma!





keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Yhdistetty koulutus ja huvireissu

Huomenna lähden sitten kauan odotetulle koulutusreissulle Tukholmaan... Jippii!!!
Hetken alkuviikosta käväisi jo pieni pelko mielessä että matka täytyy jättää kokonaan väliin, kun masuliini ilmoitteli ikävästi olemassaolostaan. Mutta nyt näyttää siltä, että matkaan päästään ja olen siitä onnellinen ja äärettömän innoissani.

Mummi tai Memma kuten meidän lapset kutsuvat, on tullut meille kotiin hoitamaan lapsia ja koiraa, joten voin turvalllisin mielin startata aamulla kohti Helsinkiä ja sieltä Tukholmaan. 



Takaisin palataan sitten perjantaina... Siihen asti siis lostavaa viikkoa kaikille, ja pitäkää peukkuja että mun rakas masuliini pysyisi aisoissa eikä kramppailisi ja pilaisi kauan odotettua reissua.

Ai niin, viikonloppuna avaudun eliittikumppaneista... ja vietän sen ajanjakson "hautajaisia".... siitä lisää siis viikonloppuna... siihen asti Hej då!

Mukaan pakkasin myös korot, jospa äiti pääsisi vaikka vähän tanssahtelemaan myös opintojen ohessa ;)



Ihminen ei voi löytää 
uusia valtameriä
ellei hän uskalla kadottaa 
rantaa näkyvistä...

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Yö ensiavussa

Kuten jo aikaisemmin mainitsin, olen tosiaan kärsinyt nyt muutaman päivän ajan pahoista vatsanväänteistä. Viime yönä se sitten tapahtui. Kuolema käväisi lähellä. Ei nyt ehkä ihan sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta vaikka olen 2 lasta synnyttänyt, ei ne kivut olleet mitään verrattuna viimeöisiin.

Sain onneksi hälyytettyä apuun lähellä olevat sukulaiset, joista toinen jäi lasten kanssa kotiin ja toinen lähti kiidättämään minua taksilla ensiapuun, jossa sain super nopeasti apua ja kipu lievittyi siedettäväksi. Siellä maattiin siis viime yönä tippaletkun jatkona, ja rukoiltiin kivun poistumista ja henkiin jäämistä. (Todellisuudessa, taisin hetken toivoa jopa kuolemaa, kun kipu oli niin kova.)

Nyt ei siis muuta, kun maanantaina oman lääkärin pakeille ja vatsaa tutkimaan tarkemmin, mikä kumma siellä oikein kouristaa. Minua yöllä hoitaneen lääkärin mukaan jopa 80% vatsa-alueen vaivoista jää arvoitukseksi. Toivottavasti viisaat keksivät missä vika piilee, että voisi edes hoitaa vaivaa jotenkin.

Pakko myöntää että eilen tosiaan pelotti, ja kovasti.