Äidin vapaapäivä

Eilen lapset siis menivät isälleen viikonloppua viettämään (oikeastaan nappi ajoitus, koska eilinen päivä oli todella hankala tupakkalakon suhteen. Sain siis ihan itsekseni kirota koko maailman alimpaan helvettiin ja kiukutella yksikseni miksi kaikki asiat menevät päin mäntyä).

Eli nyt minulla olisi siis sitä "omaa aikaa" tarjolla. Liekkö tämän energisyyden syynä tupakoimattomuus vai mikä, olen saanut haalittua täksi päiväksi kaikkea kivaa puuhaa.

Aamulla heräsin jo aikaisin ja lähdin ystävän kanssa kirppari kierrokselle. Eipä ole taas aikoihin tullut käytyä kirppareilla. Hyvää tavaraa oli yllin kyllin ja ostinkin muutamia juttuja lapsille ja yhden kirjan itselleni iltalukemiseksi (nyt kun en siis enää käytä illalla aikaa parvekkeella tupakointiin). Huoh... vaikka mieli niin tekisikin.

Kirpparisaalista........

Kirpparikierroksen jälkeen suuntasimme elokuvateatteriin ostamaan liput illan näytökseen 

21 tapaa pilata avioliitto. Mahtaakohan olla yhtä hauska, mitä traileri antaa ymmärtää? 

Illalla sen sitten näkee.

Samalla pistäydyttiin vähän syömässä viereisessä kahvilassa. Yksin ollessa, kun ei oikein viitsi kokkaillakaan. Ystävä antoi myös ihan omin pikku kätösinsä väsäämän ystävänpäivä patalappusen, ettei näpit palaisi soppaa hämmentäessä :) Ihanaa kun on tuollaisia aitoja ystäviä <3

Minulla kun tosiaan on nyt ihan hirveä kesän ja auringon kaipuu, päätin vielä pikaisesti pistäytyä solariumissa, jospa se edes hiukan piristäisi tätä kalkkilaivan kapteeni lookkia. 

Silmät kiinni ja siellä UV lamppujen lämpimässä syleilyssä, mietin hetken olevani tahitin rannoilla nauttimassa mansikka-margariittaa.... Voi että, kun ihmisellä olis enemmän aikaa ja rahaa.....

Kotiin päin ajaessamme bongattiin vielä paloharjoitukset ja  Uuuhhh... ihanat palomiehet. Mikäköhän niissäkin oikeen viehättää? Kai se on vaan joku naisen vaisto, tykästyä miehiin jotka pelastavat ihmishenkiä....

No mutta nyt pikaisesti kotiin. Koiran kanssa lenkki, hiusten värjäys, pikku päikkärit ja illalla leffaan....

Ihan puuhakas ja mukava päivä siis :)

Hyvää lauantaita ihanaiset <3

Nyt mennään tekohengityksellä....

EPEK= Ei Pysty Ei Kykene

Huomenna avaan, viikonloppua vähän enemmän. Nyt ei lisättävää.

Pitäkää toisistanne huolta

http://youtu.be/4TtBFooARUo

Sähkötupakka ja nikotiinilaastari

Sähkötupakka

Tilasin sähkötupakan aloituspakkauksen sahkotupakka.fi sivustojen kautta jo ennen joulua. 

Maksoi muistaakseni käyttönesteen kanssa jotain alle 40€ postikuluineen. Paketti tuli kotiin 2 päivässä.

http://www.xn--shktupakka-q5a2t.fi/

Aloituspakkaukseen kuului kaikki tarvittavat vermeet. Lisäksi ostin vielä yhden pullon nestettä joka on siis nikotiinitonta ja mentholin makuista. 

Laitoin tähän yhden esittelyvideonkin missä kerrotaan aika hyvin sähkötupakasta.

Sähkötupakka on hiukan normaalia tupakkaa isompi . 

Tätä voi siis pahan himon iskiessä tuprutella rauhassa vaikka sisällä koska  se ei haise ollenkaan.. Kävelen nyt siis  sähkötupakka taskussa koko ajan.

Sähkötupakassa, siis tässä minun omassani ei ole mukana ollenkaan nikotiinia joten valitsin vielä näin aluksi nikotiinilaastarin auttamaan vieroitusoireiden hoidossa.
Laastaria pidetään paikallaan 24 tuntia. Vaihtoehtona oli myös 12 tunnin laastari joka siis poistettaisiin yöksi, mutta koska minulle vaikeinta on aamut ilman tupakkaa. Minulle suositeltiin tätä 24 tunnin laastaria.

Pakko paatuneena tupakoitsijana myöntää, että kyllä tästä on apua. Vaikka tupakan himo iskeekin välillä, on se huomattavasti laimeampi kuin ilman laastaria ollessa.




Minulle neuvottiin myös, että jos ja kun tupakkahimo iskee, tee jotain 15min ajan ja se helpottaa. Eilen illallakin aloin tiskata, vaikka meillä on tiskikone. Kävin koiran kanssa ylimääräisellä lenkillä ja jätin tupakkaaskin kotiin, pesin ja viikkasin pyykkiä, imuroin.... tein siis vaikka mitä aina kun himo iski. Hyvin kestin ja tosiaan vartissa se suurin tupakan tarve meni ohi.

Tänään töissä aamupäivällä iski tosi paha olo. Oksetti, hermostutti ja kaikki ärsytti ihan älyttömästi. Päätäkin särki ja kädet tärisi. Mittailin välillä verenpainetta ja pulssia... molemmat kohosivat päivän aikana huippu korkeisiin lukemiin. Kävin ostamassa karkkipussin ja siinä se työpöydällä tönötti tyhjänä loppu päivästä.
Olo ei vaan tuntunut yhtään helpommalta työkavereiden tsemppauksesta huolimatta.
Soitto työterveyshoitajalle ja hetken rupattelu auttoivat hiukan. Sain neuvoja joilla päästä tämän päivän yli. Huomenna kuulemma helpottaa!! Just nyt en oikein usko siihen :(

Kotiin tultuani otin pitkän kuuman suihkun ja avasin toisen karkkipussin.... tätä vauhtia minusta tulee valas!!!

Onkohan tämä sitä kurjuuden maksimointia? Ei miestä, ei tupakkaa.... ei yhtään mitään.
Menee siis kaikki samalla surkuttelulla!

Mietin vaan miten ihana kesä on tulossa jos pääsen irti tupakasta ja löydän mun ikioman prinssin.

Päätettiin vielä siskon kanssa, että jos päästään tupakasta irti, tehdään joku ihana matka niillä säästetyillä rahoilla jotka oltaisiin tupruteltu taivaan tuuliin. Siis matkaesitettä lueskelemaan ja napostelemaan loput Marianne karkit!!!

Nyt olen siis ollut polttamatta 29 tuntia 35 min ja 7 sekunttia.......

Kyllä mä vielä onnistun!!

Don´t Smoke!!!

Tupakkalakko

Arvaatteko jo?

Kyllä nyt se sitten alkaa. Tai ei oikeastaan nyt, vaan ensi viikolla.
Olen päättänyt, taas kerran aloittaa tupakkalakon! Tai oikeastaan olen päättänyt lopettaa keuhkojen tuhoamisen kokonaan.



Tänään liityin ActiveStop

http://www.activestop.fi/default.aspx
sivustoille ja tei suunnitelman siitä miten pääsisin eroon tupakan pahasesta. Varsinaiseksi lopetuspäiväksi valitsin ensi viikon maanantain 11.2.2013

Nyt iski jo vähän paniikki, vaikka turvallisia tupruttelupäiviä on vielä reilusti jäljellä.

Mistä tämä päätös nyt sitten sai alkunsa?
No siskon innoittamana olen päättänyt myös itse yrittää.
Tällä kertaa oikein tosissaan. Jos 20 vuotta säännöllisesti tupakoinut siskoni, joka ei ole varmaankaan koskaan ollut koko päivää polttamatta voi lopettaa, niin kyllä voin minäkin!
Myös kuva tupakoijan keuhkoista kauhistutti.

Miten siis lopetan?

Tavaksi valitsin näin alkuun nikotiinikorvaus tuotteet, joita kävin tänään lounastauolla hankkimassa apteekista. Ensimmäisen laastarin liimasin itseeni heti töissä. Laastaria pidetään siis 24h kerrallaan eli huomenna vaihdan uuden tilalle. En ole koskaan tupakoinut töissä, mutta tänään lounaalta ja apteekki reissulta palatessa iski ihan kamala tupakan himo, ja poltin yhden ikään kuin symbooliksi lopetukselle... kuulostaapa hassulta ja oikeastaan aika pelottavalta. Minähän olen ihan tupakkaan koukussa!!!!! Ihan kuin AA-kerhossa konsanaan.
Hei, minun nimeni on ..... ja olen nikotinisti!

Työpäivän jälkeen tulin kotiin (yleensä poltan tupakan jo kotimatkalla) mutta tänään en sitä tehnyt.
Ei oikeastaan tehnyt edes mieli. Auttaakohan tämä laastari tosiaan asiaan?
Kotona tein ruokaa ja syömisen jälkeen, mikä sen parempaa kuin ruoan jälkeinen kahvi  sekä se 5 minuutin hiljainen hetki parvekkeella syöpäkääryleen kera. (Näin siis yleensä toimin).
Tänään en juonut kahvia ruoan jälkeen koska ajattelin sen herättävän tupakanhimoni. Sain hyvin pidäteltyä itseäni melkein tunnin kunnes hirveä himotus iski taas!!!
Mietin mielessäni, "jos nyt poltan yhden, mutta loppu iltana en enää yhtään".
Mitä minä tässä itsltäni lupaa kyselen? Menin siis ja sytytin tupakan, joka jostain syystä ei maistunut yhtään niin hyvältä kuin aikaisemmin. Olikohan syynä kahvin puute, vai omatunto joka soimasi heikkouttani.
Olenko tosiaan näin heikko? Luusereiden luuseri!!

No kello on nyt hiukan yli 6 illalla ja olen siis polttanut 2 tupakkaa, tänä ensimmäisenä "lopetusyritys" päivänä normaalin 10 sijaan. Eli mielestäni ihan hyvä alku. Ja kuten aiemmin jo mainitsin, varsinainen lopetuspäiväni on tosiaan ensi viikolla.
Taidan viedä tupakkaaskin nyt autotalliin, jotta se ei olisi niin lähellä jos himo taas yllättäen illalla iskee.....
Hoen nyt täällä itselleni kuin mielipuoli "kyllä sinä pystyt siihen, pystyt sinä"!!!!

Lapsetkin kannustavat niin ihanasti. -"hyvä äiti kun et polta, haisetkin niin pahalta tupakan jälkeen, ja tiedätkö äiti, että tupakka tappaa"!!!!

Apua, mitä nuo pienetkin mahtavat ajatella, millaisen esimerkin heille annan jos en voi lopettaa tupruttelua? Olenko syypää siihen, jos he alkavat tupakoida?
Nyt kyllä otan itseäni niskasta kiinni ja pysyn päätöksessäni.... ainakin viikon, päivän, tunnin.... no seuraavat 10 minuuttia......

Helppoa se ei tule olemaan ja mitään muuta en lupaa kuin yrittää.

Nyt  siis nikotiinilaastarin itseeni liimanneena, popsin nikotiinipastilleja. Jos ihan kamala himo iskee niin sähkötupakka kehiin..... 

Toivotan itse itselleni onnea! Pitäkää peukkuja että mun lakko/lopetus onnistuisi.

VASTAA KYSYMYKSEEN TUPAKOITKO ?   ---->

You have absolutely no messages

Tämä on taas niin, niitä päiviä kun olisi kannattanut vaan jäädä kotiin peiton alle märehtimään omaa elämäänsä.

Jollain ihmeellä sain luovittua kuitenkin työpäivän kunnialla päätökseen ja raahauduttua kaupan tungoksesta kotiin painavien kassien kera. Olisipa ihanaa kun olisi mies joka kantaisi kauppakasseja.

No ei auta valittaa, itseppähän on osansa valinnut.

Kotona odotti flunssainen ja kuumeinen lapsi (tai nuorihan tuo jo on) mutta minun pikkuiseni kuitenkin <3

Yksinhuoltaja äidin arki ei ole aina niin ruusuilla tanssimista. Yksin hoidat sekä äidin että isän virkaa. 

Olla elättäjä, taksikuski, hoitaja, kokki, siivooja, remonttireiska...... ja käydä vielä kaiken lisäksi töissä. 

Juuri tällä hetkellä paheksun parisuhteessa eläviä naisia jotka valittavat miten rankkaa heidän elämänsä on. Niin usein saan kuulla siitä miten helppoa minulla on koska saan joka toinen viikonloppu viettää "omaa aikaa" ilman lapsia, kun he ovat isällään tai isovanhemmilla. Totuus noista "vapaa viikonlopuista" on kyllä aivan toinen kuin voisi kuvitella. Yleensä siivoan, teen rästiin jääneitä töitä tai olen vaan ja nautin hiljaisuudesta.  

Saa siis tulla kokeilemaan, miten helppoa tämä yksin lasten kanssa eläminen on. 

Tällä hetkellä vaihtaisin mielelläni paikkaa parisuhteessa (vaikka vähän huonommassakin) elävän kanssa.

Omasta alavireisyydestäni huolimatta, päätin piristää mun kullan-nuppua ja tehdä hänelle jalkahoidon. Ihmeesti se vaan piristää mieltä kun lapsen saa hymyilemään pikku asioilla.

Tänään kun oikein kaipaisi jotain ihanaa ja piristävää viestiä tai puhelua... niin eihän sitä tietysti tule.

Voi surkeuden huippu!!! Treffeillekin piti mennä, mutta minkäs teet kun lapsi sairastaa.... asiat tärkeysjärjestykseen siis.

Tänään on siis todellakin ollut sellainen päivä että kaipaan Bridget Jonesin tyyliin kahta lempi miestäni Beniä ja Jerryä enemmän kuin arvaattekaan. Onneksi pakkasessa oli purkki pahan päivän varalle!

Koti on nyt niin hiljainen. Toinen lapsista on isänsä luona ja toinen tosiaan nukkuu flunssan kourissa.
Nyt siis märehdin tässä kunnon itsesäälissä, vedän peiton korville, otan koiran kainaloon, syön purkillisen jäätelöä ja yritän parhaani mukaan miettiä mukavia asioita. 

Illalla vielä lenkki koiran kanssa ja nukkumaan.... Tänään en siis tee yhtään mitään ylimääräistä!! Eivät ne pyykit karkaa sieltä kylppäristä vaikka en niitä tänään pesisikään. Eikä tuo kovaa vauhtia kasvava villakoira kenneli sohvan takana myöskään häviä vaikka en niitä tänään imurilla metsästäisikään.
Kun ei vaan jaksa, niin ei vaan jaksa. Ja pakkohan ei ole, kun itse saa päättää :)

Eiköhän se elämä, taas huomenna ala hymyillä.

Toivoa sopii!

Mitä tuli luettua?

Tässä muutama lehdistä näpsitty otsikko joihin siis silmäni osuivat...

Eilen illalla keräilin kotoa ison kasallisen lehtiä, ja asettauduin peiton alle lueskelemaan, mitä lehdet pitivät sisällään.

Tässä siis muutaman jutun otsikko, joita lueskelin. Miten ollakaan kaikki aiheet sivusivat jotenkin rakkautta, treffejä tai unelmia.
Valitseeko siis ihminen vaistomaisesti sellaisia lehtiä joissa puhutaan niistä asioista joita hän tahtoisi elämässään saavuttaa?
Ostavatko miehet tekniikan maailma tai autolehtiä jotta voisivat ihastella uusia autoja, joihin heillä ei kenties ole varaa mutta jota he salaa toivovat?
Tai ostavatko jotkut ihmiset remontoi ja rakenna lehtiä, kun haaveilevat oman kodin rakentamisesta?
Omat lehteni olivat toki tulleet ystäviltä tai siskolta (jotka ovat onnellisesti naimisissa). Eli itse en ollut niitä valinnut. Jäin vain miettimään, olivatkohan he tarkoituksella valinneet minulle tuotavaksi nuo lehdet?
Olenko siis heidän silmissään, niin epätoivoinen ja kovaa vauhtia ajautumassa vanhaksipiiaksi?
no joka tapauksessa lehtien jutuista sain hyviä vastauksia ja vinkkejä minua askarruttaviin kysymyksiin.

Kevät tulee.... olen valmis!

Lopuksi selailin vielä ystävän tuomaa uutta Friendtex kuvastoa ja haaveilin keväästä ja kesästä. En millään malttaisi enää odottaa. Tätä kaamosta on kestänyt jo ihan liian pitkään. Kevät ja kesä saavat ihmiset hyvälle tuulelle ja kaikki ympärillä näyttää niin kauniilta.

Pitäisikö siis tilata jo muutama pirteän värinen kesävaate ja alkaa pikkuhiljaa, valmistautumaan kevään tuloon?

Halipula

Ulkona paistaa aurinko, mutta töitä pitäisi tehdä...  :(
Pää on ihan tyhjä ajatuksista, eikä mistään oikein tunnu tulevan mitään.
No annan sen itselleni anteeksi, koska tänään on sunnuntai.

Mulla on myös ihan hirveä halipula. Tänään aion siis halata kaikkia, jotka sattuvat mun tielleni. Paitsi naapurin ilkeää mummoa!!! Aloitankin heti aamusta lapsien halaamisella ja kerron heille miten tärkeitä, he minulle ovat.

Ajattelin illalla olla oikein ihana pullantuoksuinen äiti ja paistaa ison kasan lettuja kermavaahdon ja mansikkahillon kera.

Halauksia